Historia
Kivilän tila on saanut alkunsa Mietoisten Orkovakkisten korpialueelle muodostuneesta torpasta. Torppa lohkottiin Orkovakkisten Arolasta omaksi tilakseen vuonna 1920. Tiluksen vieressä sijaitsevat Haankylän kylän talojen Mynäjoen niittypalstat.
Tilan ensimmäiseksi isännäksi mainitaan Gustaf Henriksson Wigren (s. 1842 Kasurla, Mynämäki). Hänen isänsä oli suutari Henric Wigren. Gustafin ensimmäinen vaimo oli Johanna Johansdotter (s. 1831, k. 1878). Heidän lapsiaan olivat:
- Wilhelmiina Johannesdotter (s. 1860), joka muutti Karjalaan vuonna 1879.
- Josefiina Gustafsdotter (s. 1874).
Johannan kuoleman jälkeen Gustaf meni naimisiin Sofia Fredrika Andersdotterin (k. 1905) kanssa, joka oli syntynyt Mynämäen Seppälässä ja muutti Kivilään vuonna 1880. Heidän lapsiaan olivat:
- Gustaf (s. 1880, k. 1883)
- Aleksandra (s. 1881, k. 1881)
- Hjalmar (s. 1882, k. 1883)
- Gustaf Aleksander (s. 1884)
- Sofia Aleksandra (s. 1886)
- Hilma Maria (s. 1888) – myöhempi Kivilän tilan omistaja
- Juha (s. 1890)
Gustaf Wigren (myös Vidgren) oli Vuoloisissa sijainneen Jutilan torppaa emännöineen Sofia Vigrenin veli.
Hilma Maria ja Kivilän omistajuuden siirtyminen
Vuonna 1921 Hilma Maria osti Kivilän tilan isältään Kustaalta ennen avioitumistaan. Pian ennen tätä kauppaa hän hankki Viktor ja Johanna Alisväärikkälältä osan Mynäjoen rannalla sijaitsevan Väärikkälän talon niittypalstasta, joka sijoittui Kivilän yläneentien puoleiseen reunaan. Lisäksi Hilma osti Mannuisten yksinäisperintötalosta nimeltä Kauko pienen niittypalstan heidän korpimetsäalueeltaan.
Hilma otti myöhemmin sukunimekseen Kivilä ja meni naimisiin Kalle Wilhelminpojan (s. 1884) kanssa. Kalle vietti aikaa Yhdysvalloissa, mutta palasi Suomeen ja avioitui Hilman kanssa vuonna 1921. Heidän lapsiaan olivat:
- Helena Aakula, jonka puoliso oli Väinö Lehtilä
- Sinikka Aakula, jonka puoliso oli Tuure Vähä-Ettala
Vähä-Ettalat hoitivat Kalelan Airikkalan tilaa.
Omistajavaihdokset ja tilan laajeneminen
Hilma Maria Kivilä-Aakulan jälkeen tilan ostivat hetkeksi Ida ja Juho Kivimäki, jotka hankkivat tilan helmikuussa 1924. He omistivat myös Kalelan Airikkalan (ks. Airikkala), mutta eivät pitäneet Kivilää pitkään, vaan myivät sen jo huhtikuussa 1924 Aleksander ja Olga (os. Grundsten) Laaksoselle.
Aleksander oli Tapanisten Kesälän piian isätön poika, ja hänen isoäitinsä oli ollut Karjalan pappilan palveluksessa. Hänen isoisoäitinsä asui pappilan vieressä sijainneessa vaivaistalossa. Olga oli kotoisin Mynämäen Luhdalta. Heille syntyivät pojat Erkki ja Aulis. Aulis palveli sotilaspoikana, mutta sairastui armeijassa keuhkotautiin ja menehtyi sairaalassa.
Tilan omistuskauden aikana Kivilään hankittiin lisää maata. Hima ja Kalle Aakulan aikana ostettiin Haankylän Väärikkälän talosta Kivilän puoleinen pieni niittypalsta. Lisäksi maata ostettiin Mietoisten Kirkonkylän Kaukon rälssitilasta sekä Tapanisten Kesälästä. Myöhemmin myös Väärikkälän Kuuselan torpan maat liitettiin Kivilään.
Kuuselan torpan hankinnan yhteydessä ostettiin myös pieni niittypalsta Vieno Aikkiselta, joka omisti Kalelan Maulan ja Mietoisten Kivivuoren korpialueen.
Kivilän tilan isännät
- Gustaf Wigren (1842–1921)
- Hilma Kivilä-Aakula (1921–1924)
- Juho Kivimäki (1924–1925)
- Aleksander Laaksonen (1925–1955)
- Erkki Laaksonen (1955–1989)
- Pentti Laaksonen (1989–2015)
- Aki Laaksonen (2015–)
Kivilän tilan nykyaika
Nykyään tila käsittää peltoja Mynämäen ja Pöytyän kunnissa. Viljelemme monipuolisesti erilaisia viljakasveja. Viljelykiertoomme kuuluu sokerijuurikas, kevät-ja syysviljat, vadelma, nurmet ja härkäpapu. Yrittäjänä toimii MMM, agronomi Aki, joka on viljellyt omia peltoja vuodesta 2011 lähtien. Intohimonani on luoda kasvukunnoltaan optimaalinen maaperä, jossa kasvit kasvavat pienemmillä tuotantopanosmäärillä ja selviävät haastavistakin kasvukausista.
Tilamme lannoitus perustuu suurelta osin kierrätysravinteisiin, käytämme monipuolisesti yhteistyöverkostosta saatavia orgaanisia lannoitteita, sekä hankimme lisäravinnetäydennyksiä mm. Kiertoravinteelta ja Soilfoodilta.